26. elokuuta 2010

Uusi penaali ja kyniä

Milloinkohan pääsen eroon tavasta jaksottaa vuosi koulun alkamisen ja pääsykokeiden perusteella? Kävin ensimmäistä kertaa koululla sitten toukokuun. Suosituimmat workshopit olivat täynnä jo virallisen ilmoittautumisajan alkaessa.

Alkukeväästä takaraivoon hiipii taka-ajatus pääsykokeista. Olisi niin kiva pyrkiä jonnekin. Vähän niinku kokeeksi vain, tarkistais kato että kelpaako vielä. Eihän siinä mitään häviäisi. Enkä mä nyt muutenkaan ole ihan varma tästä nykyisestä koulutuksesta. Tai voishan sitä tehdä samalla kahta tutkintoa. Kyllähän monet tekee niin.

www.avonia.fi
 Kevään herättämän yltiöpäisen muutoksenjanon saa vielä hiljennettyä järkeilemällä, mutta syksyn myötä esiin työntyvä pelko on vaikeampi taltutettava. En ole riittävän hyvä. Kannattaako mun opiskella tätä koska en ole riittävän hyvä? Olisinko parempi jossain muussa? Entä jos yritän enemmän. Mitäs jos en SILTIKÄÄN ole riittävän hyvä?

Keväällä takapuolta polttelee mahdollisuudet muutokseen ja syksyllä pelko tulevasta. Yllätän itseni joka vuosi läpikäymästä samoja keloja, vaikkei niille ole mitään järkevää perustelua. Olen tällä hetkellä neljännessä korkeakoulussa.  Ehkä kyse on vain siitä etten itsekään usko saavani mitään valmiiksi? Vai onko se vain alkava syksy.

Oli miten oli, olen täysin varma että A Place To Bury Strangers auttaa siihenkin. Viime vuonna julkaistu Exploding Head on mahti levy ja tuntuu juuri nyt erityisen hyvältä.

Dead Beat is a Dead Beat is a Dead Beat.

Ei kommentteja: