Maanantainen tiistai

Niin, ajattelin kerrankin olla ajoissa nukkumassa. Tämä ajatus käväisi päässä noin kolme tuntia sitten. Joo joo ihan kohta. Huomenna on jo keskiviikko 07.04.2010 ja Korjaamolla on KAKSI mielenkiintoista keikkaa.

Yksi Ruotsin lahjoista indie popille, Hästpojken, tulee esiintymään ensimmäistä kertaa Suomeen. (minä sitten niin tykkään hepoista, pojista ja hyvästä musiikista) Lämppäämässä Belle Who. Svenska Talande Klubben Korjaamon Kulmasalissa.

Vaunusalissa on sitten se puhuttu Efterklang. Sinänsä jännä, että uskoisin näiden kahden kokoonpanon omaavan osittain limittyvän asiakaskunnan... No, Efterklang ja Hästpojken eivät esiinny täysin samaan aikaan, joten molempien keikat on mahdollista nähdä.

Pitkä viikonloppu

Siltasessa oli tänään mukavaa! Brunssikin oli hyvää! Paikalle saapunut väki oli silminnähden leppoisissa tunnelmissa. Arvostan kun lähinnä mörökölliä muistuttava bailuhylje silmät ummessa ja juoma kädessä lauleskelee mukana Kuningaskobraa. 

Hittien välissä korviini ei voinut olla kantautumatta raportteja ties monennestako päivästä radalla. Mikäpä siinä, huominen vietetään toisen pääsiäispäivän eli vapaan merkeissä, joten tänään ehtii vielä bailata. Jos jaksaa. Eilen tuli piipahdettua myös Loopissa SPRAIT!-klubilla, mutten valitettavasti ehtinyt munille. Aikainen lintu munan nappaa. Munan sijasta tarjolla oli vielä kuitenkin hyvää seuraa ja erinomaista musiikkia.

Huomenna on muuten tuo aikaisemmin mainitsemani Beatrootin Musavisa. Oma ehtimiseni paikalle on epävarmaa, sillä huomenna alkaa myös Bassoradion Rytmisektori uudella ohjelmapaikalla. Ohjelma uudistuu muutoinkin kuin ajankohdan (joka toinen maanantai klo 19-21) osalta; huomisesta eteenpäin Rytmisektoria juontaa Dj Mekaanikon ohella myös allekirjoittanut eli Dj Suu.

Jos kävit tsekkaamassa Brendan Perryn, raportit ovat tervetulleita. Itse en nyt vaan jaksa. Nälättää ja väsyttää.

Sunnuntain kunniaksi: TIIKERIHAI. Suosittelen.

Teknotiistai Acid Special

...muista että tänään on ACID SPECIAL Siltasessa! 


Niin kosteita kuin kuiviakin herkkuja luvassa tasapuolisesti sekä paatuneille teknopoliiseille, että uuden aallon hedonisteille. Dekkien takana Teknotiistai All Stars Dj:t noin klo 21 alkaen. 

IHME Klubi - Slagsmålsklubben 27.03.2010 Vanhalla

IHME Klubin järjestäjät taisivat tietää mitä ovat tekemässä, nimittäin iltaa värittivät seuraavat seikat: keskeinen sijainti (Vanha YO-talo), ilmainen sisäänpääsy, ilmainen narikka, juomia hintaan 2,50 euroa ja pääesiintyjänä Slagsmålsklubben. Voiko mennä vikaan?
Kuvassa Black Horse.

No, maksuton sisäänpääsy ja narikka sekä edulliset juomat takasivat väenpaljouden, joka saattoi harmittaa baaritiskillä viihtyneitä. Mulla ei ollut ongelmaa asian kanssa. Isoon saliin olisi mahtunut vielä tuplasti ihmisiä! Vanhan iso sali on akustiikaltaan vähän ongelmallinen - ikävällä tavalla kaikuisa, eikä todellakaan paras mahdollinen bailumusalle. Voin vain kuvitella miltä lavalla olleista tuntui, kun ääni bounssaa takaisin parista eri kulmasta useiden millisekuntien viiveellä.


SMK:a lämmittelemässä ollut Black Horse sopi edustamansa genren puolesta Vanhalle kuin nyrkki ohikulkijan naamaan. Odotuksista huolimatta Black Horsen jäsenet eivät esiintyneet lämpöalusasuissa tai pelkissä kalsareissa. Nimenomaan tätä tapahtumaa varten koottu kokoonpano ei mun mielestä puolustanut paikkaansa; musiikissa ihan kivoja sävyjä, ja varsinkin setin alkupuolella siistit taustavisut, mutta oliko tällainen Sunn 0))):n vanavedessä kulkeva dark ambient / noise rock / drone whatever nyt ihan paikallaan nostattamaan bilefiilistä ennen Slagsmålsklubbenia? Illan pääesiintyjän astuessa lavalle ei todellakaan jäänyt epäselväksi, että paikalle oli tullut ihmisiä vain ja ainoastaan kuullakseen jo vuosikymmenen uraa luonutta Slagsmålsklubbenia.


SMK:n aloittaessa tsekkailin vähän kauempaa lavalla hengaillutta joukkiota, joista muutama joi rauhassa kaljaa, pari väänteli synasta potikoita, yksi kyyristeli pöytien alla ja toinen juoksenteli rumpukapulat kädessä. Suhtauduin aluksi skeptisesti SMK:n livesoittoon edellä mainitun näyn vuoksi, mutta onneksi olin väärässä! Tämän todetakseni oli pakko änkeä aivan lavan eteen heiluumaan ja tsekkailemaan silmä kovana mitä lavalla oikeasti puuhaillaan.





SMK soitti harkitusti rakennetun setin, jonka aikana tanssilattiaa hemmoteltiin niin hiteillä kuin vähemmän soitetuilla raidoillakin. Brutal Weapons, Smedby Eyes... ja setti loppui upeasti Sponsored by Destinyyn, joka on henkilökohtainen lempparini. Joku encorekin sieltä taisi tulla, mutta mulla oli jo ajatukset muualla.


Hm. Miten musta tuntuu että SMK tullaan näkemään piakkoinkin uudestaan Suomessa? Jos näin on, suosittelen ehdottomasti, että menet paikan päälle ihailemaan miten kuusihenkinen orkesteri soittaa livenä kreisibailumusaa.

Mitä musanörä ei tehnyt tänä maanantaina?

It's a new beginning LA LA LA LAAAAA.

Terveisiä maanantaista! Se on uusi aivan kiva viikko taas! Tänään ei tosin tuntunut yhtään maanantailta, sillä BEATROOTIN MUSAVISA oli peruttu. Odottelin sitä sentään jo, no, ainakin sunnuntai-illasta lähtien.

Seuraa arvoitus:  Mitä musanörä tekee kun musanörä ei
a) soita
b) laula
c) kuuntele musiikkia äänitteeltä
d) kuuntele musiikkia livenä
e) lue musiikista
f) kirjoita musiikista?

No osallistuu musavisaan, tietty! Valitettavasti oma kokemuspohja legendaarisemmista Helsingin musavisoista on köykäinen, vaikka jo jonkin aikaa suunnitelmissa on ollut kiertää niitä systemaattisesti läpi. Beatrootin joka toinen maanantai toistuneessa musavisassa on tullut viihdyttyä muutamasta hyvinkin simppelistä syystä. Beatroot on lähellä, me voitetaan joka kerta ja palkinnoksi saa muutakin kuin alkoholia. Jostain syystä tissuttelu maanantai-iltana ei itseäni ainakaan oikein kiinnosta. Viimeksi jaettiin Jallu kaikkien halukkaiden kesken.

Löytyisikö suositusta tai vinkkiä musavisojen suhteen Helsingistä? Erityisesti uudempaa musiikkia as in 80-luvulta eteenpäin pyörittelevät visat kiinnostaa, mutta kaikki muukin kelpaa.

PS. Huijasin vähän, ei me joka kerta olla voitettu. Mut melkein joka kerta.

Kallion paras paikka = Siltanen

Oho. Taas on viikonloppu. Toissapäivänä kävin torstain kunniaksi tarjoilemassa hyvää musiikkia Dj Mekaanikon vieraana Siltasen Radiopäät-klubilla, jossa tällä kertaa edustimme Bassoradion Rytmisektoria. Itse keskityin enimmäkseen soittamaan semiväsyneeseen mielentilaani sopivia ralleja, joita kollegani ystävällisesti kutsui muniinpuhalteluksi. Mikäs siinä, kukapa ei tykkäisi puhallella muniin, kysyn vaan?

Mun levylautaselta löytyi edustettuna mm. Ladyhawk, Feist, Röyksopp, Blue Foundation, Portishead, Peaches, The Ting Tings, Elyjah, Nouvelle Vague ja Goldfrapp, kun Mekaanikon valikoima koostui selkeästi bailummasta osastosta. Mekaanikon ansiosta tunnelma yltyi ennen puolta yötä jopa juhlahumun tunnusmerkkeihin asti; villiä tanssia ja spontaaneja kannustushuutoja. Ah, Siltanen...

Te olette varmaankin jo kaikki käyneet Siltasessa, joten tietänette tämän: Siltanen on eniten kiva ja paras. Sopivan rento, muttei nukkavieru. Bailu, muttei pimeä. Hip, muttei kylmä. Ei vain mukana uusissa ilmiöissä, vaan luomassa niitä. Välittömästi viime kesänä auettuaan Siltanen teki itsestään ystävän, jota en tiennyt kaipaavani. Olen iloinen, että olemme tutustuneet. Niin ja se tärkein, musiikkipolitiikka... Toivottavasti voit päätellä jotain tästä Siltasen dj-kopista nappaamastani kuvasta.

Omat tärpit Siltasen maaliskuun ohjelmasta ovat tulevat Teknotiistait 16.03.2010, jolloin puikoissa on Dj Mekaanikko, sekä kuun viimeisen tiistaina 30.03.2010 sykähtävä ACID SPECIAL, jolloin teknomahlaa valuttaa Teknotiistai All Stars Dj Team.

The Tiny, Sansa ja tilaa Bellyssä 05.03.2010

Maaliskuun ensimmäinen viikonloppu on takana. Perjantai avattiin varsin lemmekkäästi Tinyn ja Sansan keikalla Bellyssä. Kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, pieniä epäilyksiä keikan suhteen oli ilmassa ja sen siistimpää olikin yllättyä positiivisesti.

Sansa on varma esiintyjä joka vielä odottaa sitä suurta tulemistaan. Sansa ei suinkaan ole enää ns. uusi artisti, vaan tehnyt työtä musiikin parissa jo kymmenisen vuotta. Sansan ensimmäinen albumi, vuonna 2005 julkaistu Vagabond Girl ei antanut toivottua nostetta uralle ja diili Warnerin kanssa purettiin pian levyn julkaisun jälkeen. Musiikin suunnasta ja tuotannosta taisi olla pieniä erimielisyyksiä artistin ja levy-yhtiön tarjoaman tuottajan välillä.  Texicalli Records julkaisi viime lokakuussa Sansan toisen levyn Sansa.

Pidin kovasti Sansan setin avanneesta live looping -biisistä, jonka nimi valitettavasti ei jäänyt mieleen. Live looping on Suomessa toistaiseksi vielä niin uutta, että sen mahdollisuuksia kannattaisi suomalaisten indie-artistien hyödyntää enemmänkin. Sansan ääni on samettia, mutta itse biisit eivät allekirjoittanutta saaneet lentoon vaikka ihan miellyttävää kuultavaa olivatkin.

Unohdin tietenkin kameran himaan. Lisäksi pientä suojakänniä oli ilmassa, joten Tinyn setin biisijärjestys on ehtinyt jo painua unhoon.

Timanteista vedoista - joita tuli ihmeen monta - on kuitenkin terävät muistikuvat; jo varsinaisen setin avannut Last Weekend tirautti ensimmäisille tunteilijoille kyyneleet silmiin. Suurin osa esitetyistä biiseistä oli peräisin viime vuonna julkaistulta Gravity & Grace -levyltä, mutta myös muutama kappale vuoden 2007 Starring: Someone like you -albumilta pääsi mukaan. Ellekarin herkkä ja tyttömäinen ääni toimi upeasti. Kyseessä on mielenkiintoinen vokalisti, joka käyttää instrumenttiaan kiehtovan estottomasti. Setin keskivaiheilla ilmoille liidellyt Too Heavy A Burden kirvoitti huutokuoron kuuntelijoiden tunnistaessa hittibiisin. Taisin itsekin kiljahtaa. Muita mielenjääneitä olivat cover-versio The Ramonesin Pet Sematarysta, joka kuulosti livenä vielä päräyttävämmältä kuin levyllä, Lithium, jossa Leo Svensson soitti upeasti sahaa sekä The Man who ran, jonka Tiny taisi vetää encorena.

Laulaja-pianisti Ellekari tuntui keikan aikana oudon alakuloiselta, vai kuvittelinko vain kaiken? Itselläni oli sen verran riehakkaat tunnelmat, että ehkä solistin liioiteltu vakavuus kantautui surumielisyytenä.

Kokonaisuutena keikka oli kaunis, joskaan ei täydellinen kokemus. Papukaijamerkkiä ei keikasta valitettavasti liikene, sillä pettymyksekseni mukana ei ollut basistia läskibasson kera. Käsittääkseni Tinyn livekokoonpano on viime aikoina koostunut triosta. Ehkä basistia ei tällä kertaa otettu mukaan kustannussyistä?

Ai niin, ja Belly. No ihan ok paikka se oli. Sisään olisi tosin mahtunut ainakin kaksinkertainen määrä porukkaa paikalle ajautuneisiin nähden. Palvelu tiskillä oli (vähäisestä asiakasmäärästä johtuen?) ripeää ja ystävällistä ja viikonlopputarjouksiakin tuli hyödynnettyä. Varsinainen illanvietto Bellyssä jäi kuitenkin kokematta, koska keikan jälkeen suuntasimme suuremmitta keskusteluitta Kallioon ja kohti lempipaikkaa eli Siltasta...

The Tiny http://www.myspace.com/thetinythetiny
Sansa http://www.myspace.com/sansamusic

Molemmat kuvat ovat Tinysta ja napattu osoitteista:
http://www.skiva.se/
http://5acts.blogspot.com/