13. joulukuuta 2010
Voita lippu Jukka Poika & Sound Explosion Bandin nettikeikalle!
Osallistu lähettämällä meilitse susannatee(at)gmail.com nimimerkkisi ja vastaus kysymykseen: Mikä Sudden Ooh -blogin kirjoituksista on mielenkiintoisin?
Skaba päättyy ke klo 12, jonka jälkeen arvon palkinnon vastanneiden kesken. Tarvittavat tiedot toimitetaan voittajalle meilitse, joten muista tarkistaa sähköpostisi keskiviikkona puolenpäivän jälkeen. Illaksi kannattaa varata iso saavi popcornia ja hyvä äänentoisto television tai tietokoneen ääreen.
PS. Julkaisen voittajan blogissa, joten muista nimimerkki.
17. marraskuuta 2010
This Mortal Coil - Song to the Siren
16. marraskuuta 2010
S U P E R - E C L E T I C
Oma tulokseni oli vähän pettymys: 716/1000.
Se on keskitason yläpuolella, mutta ei riittävästi. Kyllä sen nyt olisi pitänyt olla ainakin yli 800. Huvittavaa sinänsä minkälaisissa asioissa voitontahto voi nostaa päätään, vaikka tiedän, että musiikissa kaikki muu on tärkeää paitsi voittaminen. Mitä sä sait pisteiksi? Tää on mielenkiintoista!
7. marraskuuta 2010
Architect of Love
New Young Pony Clubin uusimmalta, maaliskuussa julkaistulta levyltä The Optimist löytyy useita hyviä raitoja. Niistä erityisesti yksi on soinut tänä syksynä paljonkin levylautasella: The Architect of Love. Niin, tiedän, se on ihanan teini, vähän surullinen ja vähän muovisella tavalla indie.
3. marraskuuta 2010
Still in love with Robert Smith
Mieltä lämmittävää että siellä on jossain on ihmisiä, jotka olette odottaneet koska seuraava postaus vihdoin nousee blogosfääriin. Vaikka ette koskaan kommentoikaan mitään, näin että kävijämäärät hyppäsivät heti eri lukemille.
Jos Nollassa on huomenna syksyinen torstai-illan tunnelma ilman megabailuja, ajattelin tarjoilla levylautasella tämän biisin ja sen monta hyvää ystävää. Rytmisektori eli minä ja Mekaanikko huomenna soittamassa Bistro Nollassa hyvää musiikkia mm. rockabillyn, chansonin, indie rockin ja popin, electro housen ja vähän goottipopinkin parista. Tule moikkaamaan, ei maksa mitään sisään. Jos meno yltyy, loppuillasta on bileet. Tai sitten vain fiilistellään kynttilänvalossa pimenevää Helsingin yötä.
Berliini - majoitus
Yksityishenkilöltä asunnon vuokraamisen ykköspuolet ovat hinta, oma rauha, vapaus ja kännisten brittituristien todennäköinen välttäminen. Vertailun vuoksi; hostellihuone käytäväsuihkulla ja -vessalla maksaa kahdelta hengeltä alkaen noin 60 e per yö. Maksoimme viimeisimmästä kämpästämme 230 e kahdesta viikosta (kaksi henkeä) ja käytössämme oli oman kylpyhuoneen lisäksi pyykin- ja astianpesukoneet, netti, televisio ja dvd-laite sekä astioita yms. pientä elämää helpottavaa. Kämppä oli mainiolla paikalla ja kiinnostavat palvelut riittävän lähellä. Jos käy tuuri, saattaa asunnon omistajalta saada hyviä vinkkejä turistioppaiden ulkopuolelta tai vuokranantajasta uuden ystävän.
Tiki Heart - Kuva: Juuso Koponen |
Viimeisimmän reissun asunnon vuokraaminen sujui seuraavasti: seuloin lokakuun alussa WG-Gesuchtista viimeisen parin päivän ajalta kaikki sopivana ajankohtana määräajaksi vuokrattavat yksiöt. Seuraavaksi tsekkasin asuntojen lokaatiot, joista karsin kaikki väärällä suunnalla tai liian kaukana omilta suosikkimestoilta olevat kämpät pois. Luin ajatuksella ilmoitukset läpi ja karsin kaikki, joista suoraan tai rivien välistä saattoi lukea asioita jotka tuntuivat epätoivotuilta. En puhu kuin todella kömpelöä turistisaksaa, joten vuokranantajan halukkuus kommunikoida edes osittain englanniksi oli yksi tällaisista seikoista.
Jäljelle jäi vajaat kymmenen ilmoitusta, joista lopulta vastasin yhteen. Esittelin vastauksessa meidät lyhyesti yrittäen antaa luotettavan kuvan ja tiedustelin mahdollisuutta vuokrata asunto kahdeksi viikoksi, vaikka ilmoituksessa etsittiinkin vuokralaista koko kuukaudeksi. Kävi tuuri. Kivan kämpän lisäksi myös vuokranantaja oli kiva.
Pidempiaikaisen asunnon etsiminen Berliinistä on tasolla, josta itselläni ei ole kokemusta. Ainakin aiheeseen käytännössä tutustuneiden kavereiden tarinat ovat aika eeppisiä.
2. marraskuuta 2010
Viikonloppu jona sukkahousut eivät revenneet
Musiikkirintama on tarjonnut paljon mielenkiintoista, mutta blogin ulkoasun aiheuttamaa vaimeaa ärsytystä on vaikea ohittaa. En vieläkään tiedä mitä musta tulee isona vaikka olen huomannut aikuisuuden ensi merkkejä; vietin viikonlopun jona sukkahousut eivät revenneet.
Onko tämä syksy? Tuntuu siltä. Lempivuodenaikani.
Kuva: Susanna Tikkanen |
Berliini tuntui muuten oudolla tavalla tutulta, helpoltakin. Jos erehtyi kävellessään ajelehtimaan liian syvälle ajatuksiinsa, saattoi hereille säpsähtäessään luulla olevansa Helsingissä. Pimeässä rakennukset eivät piirry esiin niin selkeinä.
7. lokakuuta 2010
Klassikko
Emmä nyt ala tässä enempää asioita avaamaan. Tulkaa joskus kuuntelemaan, dj- tai ihan musadiskokeikalle. Laulan ja/tai soitan. Siihen asti kunnes on taas enemmän halua tieskan äärellä käpistelyyn; so long sober day, welcome milky way. Terveisiä kaikille, etenkin kisuille.
13. syyskuuta 2010
26. elokuuta 2010
Uusi penaali ja kyniä
Alkukeväästä takaraivoon hiipii taka-ajatus pääsykokeista. Olisi niin kiva pyrkiä jonnekin. Vähän niinku kokeeksi vain, tarkistais kato että kelpaako vielä. Eihän siinä mitään häviäisi. Enkä mä nyt muutenkaan ole ihan varma tästä nykyisestä koulutuksesta. Tai voishan sitä tehdä samalla kahta tutkintoa. Kyllähän monet tekee niin.
www.avonia.fi |
Keväällä takapuolta polttelee mahdollisuudet muutokseen ja syksyllä pelko tulevasta. Yllätän itseni joka vuosi läpikäymästä samoja keloja, vaikkei niille ole mitään järkevää perustelua. Olen tällä hetkellä neljännessä korkeakoulussa. Ehkä kyse on vain siitä etten itsekään usko saavani mitään valmiiksi? Vai onko se vain alkava syksy.
Oli miten oli, olen täysin varma että A Place To Bury Strangers auttaa siihenkin. Viime vuonna julkaistu Exploding Head on mahti levy ja tuntuu juuri nyt erityisen hyvältä.
23. elokuuta 2010
Sunnuntailol
...päivän hehhittely baitattu häpeilemättä Unhappy Hipstersistä.
21. elokuuta 2010
Flow Festival 2010 - jälkimainingit
Todennäköisesti muistan hälinän keskellä levollisen hetken samppanjabaarissa tärkeimmän ihmisen kanssa, Cariboun passaamisen päälavan backstagella ja jatkoilla vietetyt yöt, jaloilleni lentäneen laatan ja jokaisen ihmisen, jota erinäisten keikkojen aikana kaulailin. Hymyt.
Rapeana sunnuntaina - (c) Eerikki Pokela |
Tiedotteen mukaan Flow rikkoi yleisöennätyksensä 50 000 kävijällä. Osassa aikaisempaa uutisointia Suvilahden kapasiteetiksi on ilmoitettu 14 000, osassa 15 000 ihmistä per päivä. Keskiviikon avajaiskonsertti ei ollut lähelläkään loppuunmyytyä, perjantaina meno oli massojen osalta vielä ihan ok, vaikkakin ruokajonojen suhteen rajoilla, mutta lauantaina tilanne väkimäärän suhteen oli jo itselleni liikaa venue hoppingiin. Keskityin suosiolla viihtymiseen ja tähtäsin vain Robynin ja Rye Ryen tsekkaamiseen.
Festarialue oli mielettömän kaunis, joka puolelta. Ulver oli ihku, Voimala liian kuuma. Luulin meneväni kuuntelemaan Ricardo Villalobosia, mutta siellä olikin Samuli Kemppi. En pahastunut. Awesome Tapes from Africa sai ilon pintaan. Robyn veti kovan shown täyttäen energiallaan koko päälavan, vaikka muuten keikkataustat antoivat aavistuksen kolkon ja etukäteen laskelmoidun vaikutelman. Robyn on todella päättänyt onnistua ja sen kyllä huomasi. Odotukset täyttyivät. Rye Rye rokkasi jo M.I.A:n keikalla ja suoraan perään sai telttalavan huutamaan lisää. Telttalavan lauantai-ilta oli uskomaton. Konono N°1 ei todellakaan näyttänyt lavalla väsymystä johon bändi vaipui livuttuaan backstagelle. Cariboun nörät olivat ihania. Yritin selventää miksi kiinalaisten piirtämä muumipiirretty on aivan eri asia kuin Tove Janssonin alkuperäinen muumi.
Flow Festival näyttää olevan taitepisteessä suosionsa suhteen; pysytäänkö samassa vai laajennetaanko tapahtumaa? Suvilahti on upea paikka, mutta sinne ei voi ottaa enempää yleisöä tai kenelläkään ei ole enää kivaa. Ehkäpä lippujen hintaa voisi nostaa ja pitää saman kapasiteetin?
Niin joo, ne siirtotatuoinnit. Ne olivat parhaita. Ja ei, en oksunnut itse päälleni, se oli huonovointinen ystävä.
Kiitos kesä 2010.
16. elokuuta 2010
Rakkauden Flow Festival
12. elokuuta 2010
Flow Festival 2010 Opening Concert
Flow 2010 - (c) Susanna Tikkanen |
10. elokuuta 2010
9. elokuuta 2010
Kysymys.
7. elokuuta 2010
Flow Festival 2010 selviytymisvinkkejä
Kuva Juuso Koponen - Flow Festival 2010 black men's t-shirt & bag |
Neuvoja ajankohtaisuudestaan huolehtivalle Flow Festival 2010 kävijälle:
- Vatvo jo etukäteen esiintyjien päällekkäisyyksiä. Jos et jaksa ottaa enempää selvää, voit namedroppailla ainakin seuraavat: Air ja Awesome Tapes From Africa perjantailta sekä Owen Pallet ja Surfer Blood lauantailta.
- Esitä huolestuneisuutesi Aeroplanen nykytilasta.
- Näytä avoimesti olevasi erityisen hyvilläsi tämän vuoden Flown ruokatarjonnasta. Löytyy sitruunagnocchia, bocadilloa ja festaripullaa, eli just sun lemppareita! Muista mainita Umeshu ja Grotesk.
- Lapsiystävällinen Flow on tullut jäädäkseen, joten sunnuntain kuumin asuste on: VAUVA. (lapsikin kelpaa, jos se liikkuu hitaasti tai sitä voi pitää talutushihnassa) Naapurilta saa vauvan lainaan, Flow babybodylla niittää varmasti huomiota jos ei muuten heru.
- Ei ole kyse siitä missä olet, vaan siitä mitä sulla on päällä. No nyt on joka tapauksessa jo liian myöhäistä tilata ulkomaisista verkkokaupoista mitään, joten paras alkaa ratsata lähiseudun vintageliikkeitä tai suunnata Helsinki10:iin.
- Vielä ehtii kuitenkin harjoitella paritanssien perusaskeleet flow-sunnuntaita varten.
- Hyviä avauslaineja jos et tiedä mistä keskustella: Tiesitkö että tämän vuoden Flow Festivalilla on oma fontti? Kumpi on söpömpi, Lou Hayter vai Yona? Onks noi kengät Wangin suunnittelemat?
- Unohda Wayfarerit. Ne ovat so last season.
...tai mitäpä jos vain nauttisit menosta ja etenkin siirtotatuoinneista.
6. elokuuta 2010
14. heinäkuuta 2010
Juna Turkuun
Musiikillisesta annista on ainakin päästävä tarkistamaan lauantain päiväbileet Stockholm Funk Delivery DJ-kokoelman johdolla, ensimmäistä kertaa Suomessa kuultava Tensnaken livesetti sekä Berliinistä Suomeen kesää viettämään tullut kaksikko Power Point Boys. Perjantai-ilta Klubilla on takuuvarmaa bailua. Musiikin ohella keskityn Turkuun ja viihtymiseen. Turku on kiva paikka. Pidän Turusta. Turulla on paikka sydämessäni.
YK
Perjantaina tuli töiden välissä (lue: yöllä) piipahdettua viime kuussa avatussa YK:ssa Flow 2010 ennakkoklubilla. Kolmas käyntikerta toden sanoo, joten nyt kehtaa jo sanoakin YK:sta jotain. Sijainti on mainio, valoihin ja visuaaleihin todella panostettu ja henkilökunta on asiallista, jopa ystävällistä. Kolmesta tilasta omaksi suosikikseni on valikoitunut pienin, eli huone 3 alakerrasta, josta löytyy baaritiskin, pienen esiintymislavan ja keskelle pidempää seinää sijoitetun dj-tiskin lisäksi isoja pehmeitä sohvia joihin uppoutua keskustelemaan hyvässä seurassa.
Miinusta tulee vessoista - YK:n ainoat vessat ovat keskikerroksessa. Jos yläkerran isoimman salin nurkassa on tanssimassa ja paikka lekalla lyöty, saattaa olla aika katkeraa lähteä vessaan. Ai niin ja siitä että spritzer maksaa 9,50 e. Arvosana kokonaisuudesta on joka tapauksessa vähintään: Ihan kiva. Ehkä se parhain terä on vielä näkemättä, vaikka juhannuspäivänä paikka olikin aivan tukkeessa.
Toivottavasti YK löytää asiakaskuntansa ja toisinpäin, sillä anti-seduloita tarvitaan kipeästi.
No Halloota Turku
7. heinäkuuta 2010
Kyllä hipstereitä Suomestakin löytyy
Erään lähteen mukaan Flow Festivalin järjestäjät kuvailivat tätä bändiä paskaksi tämän hetken jutuksi, josta ruotsalais-hipsterit tykkää. Flow'n suuntaan sellaisia terkkuja, että kyllä hipstereitä Suomestakin löytyy.Niin, te siellä, kyllä hipstereitä Suomestakin löytyy. Helsingissä hipsterismi lähentelee jo metatasoa ironisoimalla itseironiaansa, mutta onko tilanne erilainen kehäkolmosen ulkopuolella?
Allekirjoittanut tykkää Die Antwoordista ja tuntee siinä suhteessa monta kaltaistaan.
6. heinäkuuta 2010
NWOFHM
Se on New Wave Of Finnish Heavy Metal aka NWOFHM, ainakin Dagens Nyheterin mukaan.
Roskilden toista päivää käsittelevä artikkeli nostaa Porilaisen Circlen kevyesti maailman parhaaksi bändiksi jokaisessa kategoriassa. Artikkelin kirjoittaja Nils Hansson on selkeästi kokenut jotain elähdyttävää ja ainutlaatuista - Circlen keikan. Hanssonin mukaan bändin johtohahmo, Jussi Lehtisalo, säteilee kuin venäläisen baletin koulutuksen läpikäynyt merimies.
Buu. Roskilde tuli ja meni, enkä ollut paikalla. Näkemättä jäi Prince, Die Antwoord, Circle... Mitä näitä nyt on. Onneksi saan vielä kuitenkin mahdollisuuden; Circle esiintyy Flowfestareiden perjantaissa. Tosin, mikäli Ulverin keikka venähtää pitkäksi, on ilmassa päällekkäisyyden uhka...
Circle - Surrounding, directed by Mika Taanila (1995)
5. heinäkuuta 2010
Mistä tulee kesämusiikki?
"Kesäbiisi" käsitetään yleensä tehosoitossa (radiossa) pyöriväksi, sopivan kevyeksi kappaleeksi, jonka kuuntelemisesta tulee enemmänkin riehakas kuin kaihoisa olo. Kesäbiisin pitää olla julkaistu kesän kynnyksellä. Se voi olla renkutus, jota muistellaan myöhemmin häpeällä, sydämeen pakahduttavan onnentunteen palauttava ralli tai musiikillinen kesäkissa. Siis sellainen, joka unohdetaan talven tultua.
Lähiaikoina levylautasellani on pyörinyt huhtikuussa julkaistu Cariboun Swim, viime vuoden puolelta The Rural Alberta Advantagen Hometowns sekä Villeneuven Dry Marks of Memory, sekalainen kokoelma päivänpolttavaa indie dancea/fidget housea, ihanaa 50- ja 60-luvun suomalaista käännösiskelmää ja osittain jopa Robynin Body Talk pt. 1 (vaikka albumi kokonaisuudessaan ei kolahdakaan ihan toivotulla tavalla).
Oikeastaan yhdessäkään näistä kappaleista ei ole aineksia kesäbiisiksi kuvailemassani muodossa. Cariboun ihana Odessa ja Robynin None Of Dem ovat synkän kauniita ja pelottavia samalla tavalla kuin hiljainen suolampi kesäyönä. Ei tee mieli riehua ja tuhria sinappisella makkaralla omaa tai muiden naamaa.
Sen sijaan Los Angelesilaisen Jump Jump Dance Dancen toukokuussa julkaistussa Modern Eyes-kappaleessa on kesähittipotentiaalia. Se on enimmäkseen harmiton, hyväntuulinen, päähän jankkaamaan jäävä viehko elektro rock, jota voi laulaa mukana vähän pienemmälläkin äänialalla varustettu henkilö. Sanojakaan ei ole liikaa tai liian vaikeita muistettavaksi. Kappale on esimakua elokuussa julkaistavalta albumilta. Mitä mieltä sä oot, onko Modern Eyesista kesäbiisiksi?
1. heinäkuuta 2010
M.I.A - Born Free
M.I.A:n Born Free - jo pari kuukautta sitten julkaistu sinkku tulevalta levyltä - ja sen musavideo bannattiin nopeasti Youtubesta. Onneksi videon löytää helposti Vimeosta, sillä se ansaitsee tulla nähdyksi. M.I.A:n uusi levy /\/\ /\ Y /\ tulee ulos noin kuukauden ennen Flowfestivaalia. Mikäli biisit innostavat (mitä jostain syystä en epäile), ehtii ne sopivasti oppimaan ulkoa ennen Flown lauantai-iltaa. Elokuuta, M.I.A:aa ja Rye Ryeta odotellessa...
30. kesäkuuta 2010
Vuoden Kesä 2010
20. toukokuuta 2010
ALLO BERLIN!
13. toukokuuta 2010
FLow Festival 2010 - Double AAHH
No, seuraavaksi terveisiä Berliinistä, luvassa myös tiukkaa pohdiskelua liittyen Flow 2010.
Nähdään kesässä edelleen! <3
2. toukokuuta 2010
Klara Vappen Hela Natten
Toukokuun ensimmäisen postauksen kautta aloitan myös täällä blogin puolella sarjan, jota olen harrastanut jo aiemmin Facebookin puolella; Spotify-listat. Ensimmäisessä #1 Sudden Ooh-listassa mukana Villeneuve, Paper Boys, Caribou, Emilia Torrini, Ladyhawke, The Blacksheeps ja monta muuta tutustumisen arvoista nimeä.
Mainitsinkin edellisessä kirjoituksessani ohimennen Berliinistä. Lähden parin viikon kuluttua sinne vajaaksi neljäksi viikoksi tarkoituksena imeä vaikutteita ja nauttia parhaasta seuraasta. Seuraavat kaksi viikkoa täyttyvätkin nyt koeviikoista, omista keikoista, matkavalmisteluista ja työpuristuksesta, joten aion suosiolla laiminlyödä blogia. Nähdään kesässä.
29. huhtikuuta 2010
LE FU----------
Wildbirds & Peacedrumsin vajaat puoli vuotta sitten julkaistu musavideo biisille There Is No Light ei varsinaisesti lohduta, mutta ainakin vie ajatukset muualle.
27. huhtikuuta 2010
Caribou - ja tässä on nyt ollut kaikenlaista
Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista. Sunnuntaiaamuna saateltiin viimeinen ulkomaanvierailija kentälle vievään taksiin, jonka jälkeiset päivät on tullut lähinnä mietittyä miten ehtisin nukkua enemmän. Päivitystahti saattaa valitettavasti köhiä tällä viikolla, mutta elossa ollaan edelleen. Livekunnon voi tulla tarkistamaan vapunaattona Korjaamolle.
Toukokuun puolen välin jälkeen luvassa onkin sitten vajaan kuukauden verran raportteja Berliinistä, joten mielenkiintoisia juttuja on tulossa.
23. huhtikuuta 2010
Helsinki Underground 6
Artistihoustaus on mielenkiintoinen laji, voiko siinä olla liian vieraanvarainen? Mielestäni ei, vaikka ehkä introvertin suomalaisen mielestä aktiivinen tyrkyttäminen ja passaaminen voi olla ahdistavaa. Itse keikalla ollessani paras meininki on ollut juurikin Saksassa Greifswaldissa. Uskomattoman sydämellinen vastaanotto, koko ajan joku opastamassa ja kysymässä ovatko asiat kunnossa, ruokaa ja juomaa enemmän kuin tarpeeksi, hyvät bileet ja lungi meininki. Toivon, että Suomessa käyvät vierailijat voivat sanoa meistä samaa.
Nähdään illalla Kuudennella Linjalla.
22. huhtikuuta 2010
Viikonlopun timantteja
Helsingin Pop & Jazz Konservatorion kuoro Con Caronca ei päässyt tiukasta valmistautumisesta huolimatta osallistumaan Slovakia Cantat -kuorokilpailuun. Tähtäimessä oli tietenkin varma voitto, mutta minkäs teet eräälle islantilaiselle tulivuorelle ja Euroopan yllä leijuvalle tuhkalle. Kostoksi kuoro vetäisee perjantaina 23.04. klo 19 konsertin Café Piritassa teemalla Stuck In Helsinki. Tapahtuma on ilmainen. Luvassa erittäin korkealaatuista viihdettä ja ennen kaikkea laulantaa, joten vahva suositus! Tsekkaa konsertin Facebook-sivut lisätietoja varten.
Perjantai on muutenkin täynnä toimintaa, sillä Nosturissa on esiintymässä saksalainen Bohren & Der Club of Gore. Trioksi vakiintunut kokoonpano omaa mielenkiintoisen historian grindcoren ja punkin kautta nykyiseen musiikkiinsa, jota parhaiten kuvailevat termit doom jazz tai funeral jazz. Jos haluat kuunnella Bohren & Der Club of Gorelta vain yhden kappaleen, kuuntele On Demon Wings.
Mikäli tuulet suovat, esiintyy perjantaina Helsingissä muitakin saksalaisia kuin Bohren & Der Club of Gore - Kuudennen Linjan valtaavat odotetut U6-bileet. Yön aikana kuullaan berliiniteknoa koko rahan edestä ja ehkä vähän enemmänkin, nimittäin paikalle saapuvat Sven Dohse (Paloma Recordings, Bar25, Berlin) ja Whatyes live (Klangsucht, Berlin). Paikalla myös klubin residentit Mekaanikko ja J. Kusti, joista jälkimmäisen voi tsekata myös lauantaina Redrumin Finns Do It Better-klubilla.
Lauantaina Redrumissa pääesiintyjänä Kiki (Bpitch Control), tuhkavarauksella.
20. huhtikuuta 2010
Huh Huh Roskilde
Prince. Roskildeen. APUA! Aivan mahtavaa. Mieletöntä. Milloin viimeksi Prince on esiintynyt Euroopassa?
Kuulun niihin tyttöihin, joiden fanitus ei loppunut sen myötä kun selvisi, että Prince on vain 154 cm pitkä. Ensimmäiset muistikuvat Princestä ovat MTV ja Sexy Motherfuckerin video. Prince heiluttelee haarovälissään kultaista, pistoolin muotoista mikrofonia ja hinkkaa auton konepeltiä tavalla, joka alkaa jännittää. Ei jää epäselväksi että Prince meikkaa, ja silti pelkkään helmistä tehtyyn mekkoon nainen haluaa Princen sänkyyn. Dem good ol' days.
Flow Festival 2010 - AAAAAH
Sen lisäksi, että me nähdään Korjaamolla vappuna, me nähdään tietenkin myös Flowssa. Rakkauden kesä 2010, täältä tullaan.
We Love Helsinki Vappukilpailu
Nyt kävi nimittäin näin, että tulin jaetulle ykkössijalle We Love Helsingin Vappukilpailussa. Tämä tarkoittaa että molemmat voittajista, Aleksi aka Hippa-Heikki sekä Suu, ovat esiintymässä vapunaattona Korjaamon tanssiaisissa. Tule moikkaamaan! Tässä ei ole kuin yksi huono puoli. Hävisin vedon ja se tarkoittaa, että joudun tiskaamaan. Voeeeee...
Kilpailuun osallistunut hassutteluni Idän ja Lännen Välissä kuultavissa Soundcloudista.
19. huhtikuuta 2010
Robyn - Ruotsin pop-prinsessa wtf
Ensinnäkin Röyksoppin viime vuonna julkaiseman albumin Junior paras biisi on The Girl And The Robot, jossa Robyn feattaa. Röyksopp julkaisi biisin ympärille kootun ep:n, josta löytyy toinen toistaan parempia remixejä sekä klassisella orkestraatiolla toteutettu versio.
Pitchforkissa marraskuussa julkaistu Robynin haastattelu sai mut liekehtimään. Robynilta ei ole tullut julkaisuja sitten vuoden 2005 nimikkolevyn (jolta Konichiwa Bitches on ihan maininnan arvoinen), ja tulossa tänä vuonna on peräti KOLME levyä. Tuotoksia on luvassa ainakin Röyksoppin, Diplon ja Snoop Doggin kanssa tehdystä yhteistyöstä ja pakko sanoa, että uusin julki tuotu lohkaisu None Of Dem kuulostaa hyvältä. Diggaan yösaundeista, nihkeän koppavista lyriikoista ja lantiota liikuttavasta shufflekompista. Voin helposti kuvitella itseni kesäyössä polkemaan pyörällä keskellä autotietä tän biisin soidessa päässä.
18. huhtikuuta 2010
Sunnuntai = hyvä päivä
Tänään oli hyvä päivä.
Tutustuin ranskalaisen pop/electronica yhtye Villeneuven uusimpaan levyyn Dry Marks of Memory. Ihastuin.
Lähetin iskelmämiksauksen We Love Helsinki -kilpailuun, jonka voittaja saa keikan vapunaaton tanssiaisiin Korjaamolle ja toivon tietenkin voittavani. Toisaalta löin myös vetoa siitä, etten voita - panoksena inhottavin yököttävin kamalin hyi hyi hyi hyi kotityö eli TISKIT.
Kuuntelin taas ties monettako kertaa Robynin biisin None Of Dem. Koska sitä saa Beatportista tai Itunesista tai mistä vaan?
...törmäsinpä myös Uffien uuteen trackiin Add Suv, jossa Pharrell feattaa mutta ei. Ei ei. Heti perään piti kuunnella taas None Of Dem, ettei jää huonoa korviin.
Lollasin Indiepäisään päivän postille MÖKÖTTELY.
Huomenna voi sitten kuunnella illalla Bassoradiota. Rytmisektori on linjoilla klo 19-21.
15. huhtikuuta 2010
Viikonlopun timantteja
Tavastian perjantai on selkeästi omistettu Jamaican musiikkiperinteestä ponnistaville biiteille. En ole itse Suomi-skan suurin ystävä, mutta pakko sanoa että The Capital Beat yllätti mut viime vuoden Flowssa täysin. Capital Beat on loistava live-esiintyjä!
Lauantai kiinnostaa ohjelmansa puolesta kuitenkin enemmän kuin perjantai; Dalindeo vetää käsittääkseni ensimmäisen (Suomen?) keikkansa Bajkan kanssa. Kyllä, kyseessä SE Bajka, Bonobosta tuttu! Dalindéon uusin levy Soundtrack for the eye ei valitettavasti vaan säväyttänyt enää ihan samalla tavalla kuin ekat julkaisut. Japanilaisen Michikon kanssakaan tehty matsku ei päässyt jotenkin samoille leveleille kuin vaikkapa Poseidon. Oon kyllä aikoinaan todistanut juurikin Funky Elephanteissa mieletöntä keikkaa Dalindéolta, joten ehkä tässä olisi Dalindéon nykyisen livekunnon tarkistamisen paikka? Alkuvuodesta olleet levyjulkkaritkin missasin. Hyi minua. Lauantain pääesiintyjänä on The Herbaliser Band, joka toki myös kiinnostaa, vaikken jostain syystä oo nyt täysin vakuuttunut Herbaliserin nykytilasta.
TEKNOO TEKNOO TEKNOO TEKNOO eli Disko Tekno Kollektivin viisivuotispäivät lauantaina 17.04.2010 Redrumissa ovat teknotontuille ehdottomasti osallistumisen arvoiset bileet. Paikalla DJ Pete Hardwaxin myyntititiskin takaa ihan Berliinistä asti sekä Rasmus Hedlundin live.
Sunnuntai-illan ratoksi 17.04.2010 kannattaa suuntia Korjaamolle, jossa on Complete Vocal Institute -konsertti. Konsertissa CV-tekniikkaa opiskelleet laulajat esittelevät työnsä tuloksia. Esiintymässä mm. Janna Hurmerinta ja Kaija Kätkä (CatCat-duosta tuttu). Complete Vocal Technique eli suomalaisittain kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka on raa'asti yksinkertaistettuna laulutekniikka, joka on mullistanut monen laulajan tavan tehdä ja ajatella. Jos yhtään kiinnostaa, suosittelen lämpimästi tutustumaan.
14. huhtikuuta 2010
Mono Nosturissa 28.03.2010
Olen kerta toisensa jälkeen siirtänyt eteenpäin Monon keikka-arvion kirjoittamista. Miksi? Lähdin keikalle aluksi hieman vastentahtoisesti, ei niinkään liittyen itse bändiin vaan henkilökohtaisiin syihin. Vielä keikkapäivänäkin vähän epäilin mitä tästä oikein tulee, kun peilistä vastaan katsoi mustanaamio eteerisen keijuttaren sijasta. No aivan hyvä siitä tuli.
Ensinnäkin, voiko illasta tulla huono kun heti alkuun makeileva narikkasetä laskee käteeni Nosturin parhaan narikkalapun 666 ja iskee silmää. Seura oli parasta. Oranssi Pazuzu oli ihan ok, joskaan ei kovin ajatuksia herättävä, ja hoiti lämppärin pestinsä mukavasti eli ei rokannut kovempaa kuin Mono.
Mono oli vaikuttava. Monon basisti on ihana! Burial at Sea lähetti kylmiä väreitä selkäpiitä pitkin. Lähes koko keikan varsin staattisesti esiintynyt soolokitaristi niittasi loppukeikasta kitaransa maahan ja suorastaan tappoi soittimensa kuten kunnon isänmurhaaja ikään. Vahvaa, harkittua ilmaisua. Diggasin. Lähdin keikalta inspiroituneena ja täynnä energiaa.
Jos jotain keikasta olisin halunnut muuttaa, niin ne suvantokohdissa kovaan ääneen viikonlopun saldoa läpikäyneet kääliöt. Mono ei aplodeista huolimatta soittanut encorea. Kun musiikissa on hienovaraisia nyansseja, pitäisi yleisön olla myös niiden arvoista. Valitettavasti tää ei ihan toteutunut Nosturissa, mutta ehkäpä se ei paikkanakaan ollut täysin Monon veroinen... Kokonaisuus olisi epäilemättä toiminut upeasti vaikkapa Savoy-teatterissa.
13. huhtikuuta 2010
Godspeed you! Black Emperor - folks like us
Itsenäisyyspäiväkin ajoittuu mukavasti maanantaille suoraan 3.-5.12.2010 olevien festarien perään. Mennäänkö?
"...and the internet is a petty tyrannical monster. please remember that really all that matters is the keep on keeping on. and all that really matters is the shows. and physical engagement in the world. and folks like us and folks like you. thanks for understanding, and thank you for still listening. "
Lainaus Godspeed You! Black Emperorin avoimesta kirjeestä.
11. huhtikuuta 2010
Kesä 2010
Yhtäkkiä alkaa tuntua kesältä.
Kuulkaa se on nyt sellainen juttu, että tiedän tästä kesästä tulevan ehkä parhaan kesä ikinä. Ja se tosiaan tulee! Kesä tulee!
Aion ainakin herätä Spreen rannalta sokaisevaan auringonpaisteeseen. Polkea yöllä keskellä Bulevardia kiljuen täysiä ja meuhkata niin etteivät jalat osu polkimiin. Säveltää, säveltää, säveltää. Soittaa enemmän pianoa. Piirtää sammuneelle viikset naamaan ja juosta karkuun kohteen herättyä. Kontata polvet ruvelle nurmikolla, hajoittaa sukkahousuja, olla välittämättä mustelmista. Soperrella liian noloja ja ylistäviä juttuja aamuyöstä johonkin vastaanottavaiseen korvaan ja hyväjätkättää koko sydämeni kyllyydestä. Kuunnella niin hyvää musiikkia niin paljon että sydän pakahtuu ja itkeä onnesta hyvällä keikalla.
Hei hei talvi, olet rakas.
9. huhtikuuta 2010
8. huhtikuuta 2010
Pori Jazzin ohjelma julki
Suurin osa Pori Jazzien nimistä on kuitenkin jo ennestään tuttuja Suomen kamaralta. Tori Amos, Toto, N.E.R.D (tai Pharrell Williams), Massive Attack, Seun Kuti, Cyril Neville (The Neville Brothersin mukana) ja Sharon Jones ovat ainakin vierailleet kertaalleen täällä. Melody Gardot, Jeff Beck ja Red Baraat nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa.
Pori Jazzien osalta kiinnostukseni kohdistuu kokonaisbrändin osalta, ja vähän ammattimielessäkin, Tori Amokseen, N.E.R.D:iin ja Melody Gardotiin. Tori olis ehkä pakko nähdä, vaikken ykkösfani olekaan. Jospa keikkasettiin kuuluisi ikivanha hittibiisi Leather (albumilta Little Earthquakes), joka on Amoksen tuotannosta henkilökohtainen lempparini. Nerdin kaksi ensimmäistä levyä olivat aikoinaan tehokulutuksessa, myöhempi matsku ei valitettavasti ole mua enää niin lämmittänyt.
Viisi vuotta sitten Sharon Jones pisti Funky Elephtaneissa porukan hikoilemaan siihen malliin, että uskallan varauksetta suositella tsekkaamaan Jonesin keikan. Varsinkin jos taustalla on The Dap Kings! Mieletön orkesteri. Noihin aikoihin pinnalla olivat myös Bushin toilailut, eikä Jones todellakaan säästellyt sanoja suomiessaan kotimaansa presidentin edesottamuksia. Viihdyttävää ja kantaaottavaa!
Kuten nykyaikaisella festarilla kuuluukin, myös Pori Jatseilta löytyy oma Spotify-lista. Tsekkaa Pori Jazz 2010 playlist / www.porijazz.fi
7. huhtikuuta 2010
....... .... ... .......... ...
Henkilökohtaisesti toivoisin olevani yhtä kartalla kuin Gwen Stefani.
Maanantainen tiistai
Yksi Ruotsin lahjoista indie popille, Hästpojken, tulee esiintymään ensimmäistä kertaa Suomeen. (minä sitten niin tykkään hepoista, pojista ja hyvästä musiikista) Lämppäämässä Belle Who. Svenska Talande Klubben Korjaamon Kulmasalissa.
Vaunusalissa on sitten se puhuttu Efterklang. Sinänsä jännä, että uskoisin näiden kahden kokoonpanon omaavan osittain limittyvän asiakaskunnan... No, Efterklang ja Hästpojken eivät esiinny täysin samaan aikaan, joten molempien keikat on mahdollista nähdä.
6. huhtikuuta 2010
Bajka vs. Andreya Triana
Bonobo feat. Andreya Triana - The Keeper
Black Sands (2010)
Bonobo feat. Bajka - Days to come
Days to come (2006)
Rytmisektori - Bassoradion erikoisohjelma
Tunnen aina myötätuntoa ja toisaalta vilpitöntä ihastusta kohdatessani yhtä laajalla musiikkimaulla varustetun henkilön.
Muutamien sattumusten kautta yours truly aka Suu sai kunnian astua ohjelmauudistuksen myötä Mekaanikon juontajapariksi, joten luvassa on, jos mahdollista, vieläkin laaja-alaisempaa musiikkitarjontaa. Itse aloitin musiikin tuputtamisen kanssaihmisille levyjen soittamisen muodossa vuosituhannen vaihteessa, jolloin dj:nä edustamani ambient-, lounge- ja chill out-kulttuuri eli ja voi varsin hyvin saladiskoissa ja jopa klubeilla. Tällä hetkellä hippien tuudittamista enemmän mua kuitenkin kiinnostaa rujot, piiskaavaat saundit, elämänjanoiset laulajat, uskaltaminen, oivaltava soitto sekä aamuun asti juhliminen. Ja kaikki maan ja taivaan väliltä, tietty.
Mut vuonna 2003 kuvasi Vuori.
4. huhtikuuta 2010
Pitkä viikonloppu
Hittien välissä korviini ei voinut olla kantautumatta raportteja ties monennestako päivästä radalla. Mikäpä siinä, huominen vietetään toisen pääsiäispäivän eli vapaan merkeissä, joten tänään ehtii vielä bailata. Jos jaksaa. Eilen tuli piipahdettua myös Loopissa SPRAIT!-klubilla, mutten valitettavasti ehtinyt munille. Aikainen lintu munan nappaa. Munan sijasta tarjolla oli vielä kuitenkin hyvää seuraa ja erinomaista musiikkia.
Huomenna on muuten tuo aikaisemmin mainitsemani Beatrootin Musavisa. Oma ehtimiseni paikalle on epävarmaa, sillä huomenna alkaa myös Bassoradion Rytmisektori uudella ohjelmapaikalla. Ohjelma uudistuu muutoinkin kuin ajankohdan (joka toinen maanantai klo 19-21) osalta; huomisesta eteenpäin Rytmisektoria juontaa Dj Mekaanikon ohella myös allekirjoittanut eli Dj Suu.
Jos kävit tsekkaamassa Brendan Perryn, raportit ovat tervetulleita. Itse en nyt vaan jaksa. Nälättää ja väsyttää.
Sunnuntain kunniaksi: TIIKERIHAI. Suosittelen.
2. huhtikuuta 2010
Harmony Sisters - Laulaen työtäs tee
Jostain syystä tää nyt vain nauratti. Kivaa pitkäperjantaita!
Viikonlopun timantteja
No niin pullat! Viikonloppu alkoi jo, ja tällä kertaa SE ON PITKÄ. Mielenkiintoisia asioita tapahtuu taas, mutta mitä musiikkiin tulee, tänään suosittelen menemään Korjaamolle tarkistamaan Tuomas Skopan levyjulkkarit. Lämppäämässä Pohjolan Ilmari ja Vauva. Skopaa on hehkutettu kovana liveaktina, kuuntele Myspacesta pari biisiä niin tiedät mihin viittaan.
Jos lauantaina pitää hieman rauhoittaa menoa, Loopissa on Local Underground-kollektiivin klubi SPRAIT! Muna. Luvassa herkullisia hetkiä Kaiun, Sakuran ja Bobby Speedin seurassa sekä ajoissa saapuville munaa.
heeeee.... heh.
Muuten meni ihan hyvin, mutta mä en ollut siinä jonossa missä huumoria jaettiin. En osaa huumoria. Aprillipäivänkin unohdin enkä juksannut ketään. Sen sijaan olin yrmeä, nenäkäs, penseä, pukeuduin liian vähiin vaatteisiin ja olin kiukkuinen kun tuli kylmä, bailasin väkisin, torjuin kaikki lähestymisyritykset ja muutenkin olin kaikin tavoin huono.
AAAAAAAAAAAA herättäkää mut heinäkuussa.
1. huhtikuuta 2010
Whole Foods Helsinkiin
Kerron tän vaan et luulisitte, että syön joskus jotain muutakin kuin karkkii tai pitsaa. Uutinen nyysitty Kemikaalicocktailista.
Toiset on hyvii syömään, toiset kuuntelemaan
Olin takki tyhjänä noiden kolmen konsertin jälkeen, enkä edes huomannut sitä ennen kuin istuin konserttien jälkeen itse koskettimien äreen ja avasin suuni. Aikeissa oli laittaa tehokkaasti aikataulutetut 40 minuuttia uuden biisiaihion luomiseen, mutta mitään ei tullut aivosta. Mielessä pyöri päivän aikana kuullut laulajat, kappaleet ja tutkintojen jälkipuinnit.
Kuunteleminen on juuri niin helppoa tai vaikeaa kuin siitä tekee.
Opiskelen musiikista ammattia ja musta on hämmentävää, mutta silti niin luonnollista miten monella tavalla voin kuunnella ja kuulla. Enimmäkseen toimin intuitiivisesti, mutta myös usein varsin tietoisesti.
Vapaus valita, arvostan.
31. maaliskuuta 2010
Crooker - WE LOVE ANIMALS
Crookersin juuri julkaistu levy Tons of Friends on pyörinyt hetken kuuntelussa, mutten valitettavasti ole oikein lämmennyt kokonaisuudelle. Ainakaan vielä.
Mutta levyn avausraita! Oh!
And yes yes, we love animals. Suosikkieläin toimii.