Sansa on varma esiintyjä joka vielä odottaa sitä suurta tulemistaan. Sansa ei suinkaan ole enää ns. uusi artisti, vaan tehnyt työtä musiikin parissa jo kymmenisen vuotta. Sansan ensimmäinen albumi, vuonna 2005 julkaistu Vagabond Girl ei antanut toivottua nostetta uralle ja diili Warnerin kanssa purettiin pian levyn julkaisun jälkeen. Musiikin suunnasta ja tuotannosta taisi olla pieniä erimielisyyksiä artistin ja levy-yhtiön tarjoaman tuottajan välillä. Texicalli Records julkaisi viime lokakuussa Sansan toisen levyn Sansa.
Pidin kovasti Sansan setin avanneesta live looping -biisistä, jonka nimi valitettavasti ei jäänyt mieleen. Live looping on Suomessa toistaiseksi vielä niin uutta, että sen mahdollisuuksia kannattaisi suomalaisten indie-artistien hyödyntää enemmänkin. Sansan ääni on samettia, mutta itse biisit eivät allekirjoittanutta saaneet lentoon vaikka ihan miellyttävää kuultavaa olivatkin.
Timanteista vedoista - joita tuli ihmeen monta - on kuitenkin terävät muistikuvat; jo varsinaisen setin avannut Last Weekend tirautti ensimmäisille tunteilijoille kyyneleet silmiin. Suurin osa esitetyistä biiseistä oli peräisin viime vuonna julkaistulta Gravity & Grace -levyltä, mutta myös muutama kappale vuoden 2007 Starring: Someone like you -albumilta pääsi mukaan. Ellekarin herkkä ja tyttömäinen ääni toimi upeasti. Kyseessä on mielenkiintoinen vokalisti, joka käyttää instrumenttiaan kiehtovan estottomasti. Setin keskivaiheilla ilmoille liidellyt Too Heavy A Burden kirvoitti huutokuoron kuuntelijoiden tunnistaessa hittibiisin. Taisin itsekin kiljahtaa. Muita mielenjääneitä olivat cover-versio The Ramonesin Pet Sematarysta, joka kuulosti livenä vielä päräyttävämmältä kuin levyllä, Lithium, jossa Leo Svensson soitti upeasti sahaa sekä The Man who ran, jonka Tiny taisi vetää encorena.
Laulaja-pianisti Ellekari tuntui keikan aikana oudon alakuloiselta, vai kuvittelinko vain kaiken? Itselläni oli sen verran riehakkaat tunnelmat, että ehkä solistin liioiteltu vakavuus kantautui surumielisyytenä.
Kokonaisuutena keikka oli kaunis, joskaan ei täydellinen kokemus. Papukaijamerkkiä ei keikasta valitettavasti liikene, sillä pettymyksekseni mukana ei ollut basistia läskibasson kera. Käsittääkseni Tinyn livekokoonpano on viime aikoina koostunut triosta. Ehkä basistia ei tällä kertaa otettu mukaan kustannussyistä?Ai niin, ja Belly. No ihan ok paikka se oli. Sisään olisi tosin mahtunut ainakin kaksinkertainen määrä porukkaa paikalle ajautuneisiin nähden. Palvelu tiskillä oli (vähäisestä asiakasmäärästä johtuen?) ripeää ja ystävällistä ja viikonlopputarjouksiakin tuli hyödynnettyä. Varsinainen illanvietto Bellyssä jäi kuitenkin kokematta, koska keikan jälkeen suuntasimme suuremmitta keskusteluitta Kallioon ja kohti lempipaikkaa eli Siltasta...
The Tiny http://www.myspace.com/thetinythetiny
Sansa http://www.myspace.com/sansamusic
Molemmat kuvat ovat Tinysta ja napattu osoitteista:
http://www.skiva.se/
http://5acts.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti