...mutta olen ollut hieman tavoittamattomissa. Linnunradalla. Se alkoi torstaina ja päättyi viiltävän kirkkaaseen maanantaiaamuun. Oli aivan kiva viikonloppu, mutta en nähnyt sen aikana yhtään orkesteria.
Sen sijaan join kuohuviiniä Ravintola 11:ssa, kuuntelin junkkaa Loopissa, kadotin perjantaipäivän, mutta illan olin töissä, istuin kynttiläröykkiön valaisemassa kalustamattomassa huoneistossa jossa nauru kaikui pitkin parkettia ja kimpoili seinistä ja valaisemattomista kulmista, todistin hämmentävää chatrulettia josta ainoat muistikuvat ovat kännykkäni ikuistamat, heräsin viideltä, nousin seiskalta, myöhästyin tunnilla, tulin häädetyksi ulos Elitestä, kuuntelin Philip Glassin piinaavimpia orkesteriteoksia, vaihdoin monta kertaa musiikkia vaikka nimenomaan kiellettiin sitä tekemästä, tuputin suomi-iskelmää, tanssitin poikia, tanssitin tyttöjä, matkasin reppuselässä, valitin musiikista, iloitsin musiikista, loihdin itselleni punkkuhuulet, nukahdin olkaa vasten, heräsin kuudelta, nousin kahdeksalta enkä jaksanut syödä lihapullia loppuun. En saanut unta vaikka olisi pitänyt ennen kaikkea nukkua.
Nyt otan päiväunet ja sitten kuuntelemaan Savoy-teatteriin Krokea. Kyseessä on Puolan musiikkiperinteet klezmer-musiikkiin kietova trio (joka tällä kertaa onkin kvartetti), raportti seuraa perästä. Nauttikaa tästä. Musta se tuntui juuri nyt ja tässä erityisen hyvältä. Odotukset ovat korkealla.
Ps. Huomenna Bassoradion illassa Rytmisektori klo 18-20 Mekaanikon hoivassa.
2 kommenttia:
Mekaanikkokin on viettänyt siinä määrin tapahtumarikkaan viikonlopun että kuoleman_tautihan siitä seurasi, ei Rytmisektoria tänään. Mutta hyvä summaus viikonlopusta, tosin "Philip Glassin piinaavimpia orkesteriteoksia" taisi olla jotain muuta, mm. John Adamsin ooppera Nixon in China. ;)
LAL LALLA LALALAA
Lähetä kommentti